Pienet kädet vääntelehtivät sylissä. Tänään palautettavan äidinkielen aineen arvostelu jännittää. Opettaja alkaa jakaa ainevihkoja takaisin ja oman vuoron saapuminen tuntuu kestävän ikuisuuden. Vihdoin opettaja pysähtyy omalle kohdalle ja antaa vihkon hymyillen. Varovaisesti avaat vihkon oikeasta kohdasta. Opettaja on kirjoittanut aineen perään “Hyvä!” ja liimannut sen viereen pienen kultaisen tähden. Puhkeat hymyyn, eikä se laannu koko loppupäivänä.
Koulussa lapsia kannustetaan ja rohkaistaan jatkuvasti. Työelämään astuessa tämä loppuu kuin seinään. Varsinkin suomalaisilla on paha tapa ilmaista mielipiteensä ainoastaan silloin, kun on jotain negatiivista sanottavaa. Kehuja ei saa kuin väkisin vääntämällä ja silloinkin kehujen saaja saattaa itse vähätellä asiaa. Lue loppuun