VIERASKYNÄ: Työvoimapula ja nuorisotyöttömyys – mikä meni vikaan?

Työvoimapula on ollut näkyvissä medioissa nyt enemmän kuin koskaan. Asiaa kaivertavat muun muassa se, etteivät työnantajat pysty tarjoamaan vakituista työpaikkaa, suurten ikäluokkien eläköitymisen sanotaan pahentavan tilannetta ja esimerkiksi opiskelijoiden kiinnostavuuden puute jotakin alaa kohtaan koetaan uhkaavaksi. Herääkin kysymys mitä ihmettä?

Nyt ajankohtainen asia nuorisotyöttömyys on viime kuukausina noussut vahvasti esille muun muassa eri sanomalehdissä. Monet nuoret haluaisivat oman alansa töitä, mutta he ovat myös avoimia muille töille. Nuorten työllistäminen on näkökulma tulevaisuuteen, jolloin tämä olisi ratkaisu esimerkiksi suurten ikäluokkien menettämiseen.

Mutta miksi meitä nuoria ei työllistetä? Nuorisotyöttömyyden torjunta on yhteiskunnalle sijoitus.  Nuorelle mahdollisimman varhainen työkokemus on erityisen tärkeää. Yhteiskunnan on kiinnitettävä erityistä huomiota meidän nuorten ja vastavalmistuneiden työllistymiseen ja työkokemukseen. Ongelmana onkin valmistumisen jälkeen se, että me nuoret jäämme työttömäksi.

Missä tällöin on vika? On yhteiskunnan etu pyrkiä siihen, että nuorten tulevaisuudelle tarjotaan parhaat mahdolliset eväät. Muutaman kuukauden työttömyys nuorelle saattaa saada aikaan peruuttamattomia ongelmia. Esimerkiksi nuoren työttömyydestä voi seurata helposti syrjäytymisen kierre, jonka lasku on nuorelle raskas ja yhteiskunnalle kallis.

Meidän nuorten tavoitteena on saada oman alansa töitä. Sanotaan nuorten olevan ronkeleitakin, joidenkin työpaikkojen suhteen, mutta myös nuorilla on omat tulevaisuuden suunnitelmansa. Me nuoret emme halua tehdä montaa vuotta töitä sellaisessa paikassa, joka ei liity mitenkään alallemme. Toisinaan saatamme jopa kiinnostua alasta, jolle olemme ajautuneet. Alamme opiskella uudestaan meidän mielestä kiinnostavaa alaa. Näin on muun muassa käynyt parille kaverilleni.  Nyt he ovat molemmat hakeneet opiskelemaan alaa, jossa työskentelivät vuoden pitäessään välivuotta.

Nuorten aliarvioiminen siitä, että jokin ala ei kiinnosta kääntyykin päälaelleen. Me nuoret olemme erilaisia, mutta jokainen toivoo pääsevänsä töihin, näyttämään taitojaan ja luomaan urasuunnitelmiaan. Vakituista työpaikkaa taitaa toivoa joka ikinen nuori viimeistään, kun on valmistunut. Me nuoret olemme valmiita myös osa-aikaiseen työhön, jonka ohella vaikkapa opiskelemme lisää alasta.

Toivoisinkin työnantajien huomaavan meidän nuorten olevan uutta innovatiivista työvoimaa, joka tuo erilaisia näkemyksiä työpaikalle. Me emme ole valikoivia vaan meille kelpaa kaikenlainen työ ja saatamme työhön päästyä kiinnostua alasta ja alkaa opiskella sitä, mutta myös meillä on haaveita, joita haluisimme toteuttaa.

Emmi Kailasvuo

JobiJobi! julkaisee kevään aikana Satakunnan ammattikorkeakoulussa toteutetun Verkkoviestintä ja markkinointi-kurssin opiskelijoiden työelämään liittyviä blogitekstejä.

This entry was posted in Ei kategoriaa and tagged , , , , , . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s