Yritysten rekryviestintä retuperällä

Työnhaku on pitkäpiimäistä hommaa. Asiaa ei yhtään helpota yritys, jonka viestintä on kivikaudelta ja työilmoitus löytyy ainoastaan sanomalehden sunnuntainumerosta. Innostusta ja luottamusta ei herätä myöskään yritys, jonne työhakemukset pitää lähettää miljoonin liittein etanapostilla ja vastauksena on syvä hiljaisuus.

Rekrytointi on viime aikoina ollut paljon esillä sosiaalisessa mediassa tehtyjen rekrykampanjoiden myötä. Yritykset ovat kokeilleet uutta ja onnistuneet siinä. Esimerkkeinä mainittakoon Marika Pöyrin Sosiaalisuus saapuu suomalaiseen rekrytointiviestintään –blogitekstissä mainitut Aegis-konserni, Telkku.com ja Netprofile. Visuaalisesti hieno tai uudenaikainen kampanja ei kuitenkaan takaa sitä, että yrityksen rekryviestintä on kunnossa.

Useat yritykset eivät tunnu mieltävän rekrytointia osaksi yritysviestintää, vaikka se sitä on mitä suurimmissa määrin. Varsinkin pienillä yrityksillä, joilla ei ole omaa viestintäosastoa tai -suunnitelmaa, on rekrytointi usein ainoa hetki, jolloin se näkyy julkisuudessa. Yritysmielikuva saattaa siis jossain tapauksissa rakentua hyvinkin rajoittuneista kokemuksista yrityksestä. Juuri tämän takia rekrytoinnin merkitystä yritysmielikuvan rakentumisessa ei kannata aliarvioida.

Viestinnän kulku tökkii

Yleensä yritysten rekry kompastuu viestinnän kulkuun. Esimerkiksi työpaikkailmoituksessa ei ole saatettu määritellä tarpeeksi tarkkaan mitä haetaan ja hakemuksia tulee satoja, joista kukaan ei ole lähelläkään sitä mitä haetaan. Vastaavasti ilmoituksessa on saatettu asettaa hakijoille aivan mahdottomia vaatimuksia. Tuloksena on muutama ylipätevä hakija, jotka eivät istu yritykseen. Työpaikkailmoitus on yleensä se, joka saa hakijat innostumaan ja hakemaan työpaikkaa, joten sen painoarvo on suuri.

Työilmoituksessa pitäisi myös ottaa huomioon, minkä tyyppistä ihmistä haetaan. Sairaanhoitajaa ja toimitusjohtajaa ei voi hakea samalla työilmoituspohjalla. Lisäksi ilmoituksen tekstin ja visuaalisen ilmeen tulisi tukea yrityksen ”persoonallisuutta”. Samalla kun lukijalle selviää, minkä tyyppistä työntekijää haetaan, pitäisi yrityksestä saada myös jonkinlainen tarttumapinta. Tarkoitus ei ole myöskään tylsistyttää mahdollisia kandidaatteja koomaan saakka: Karl Magnus Spiik Oy: Oletko tuleva assistenttimme?

Informaatiota rekrytointiprosessin hoitamisesta ja suunnittelusta löytyy Internetistä melko nihkeästi. Palveluita, jotka tarjoavat hoitamaan koko helahoidon yrityksen puolesta löytyy kyllä paljon. Uudistuvan kuntatyön –nettisivut ovat harvinainen poikkeus, josta löytyi ohjeita rekryviestintään räätälöitynä erityisesti kuntien rekrytarpeita silmällä pitäen. Ohjeita ja vinkkejä voi hyvin soveltaa myös yksityispuolella.

Suurin kompastuskivi yrityksillä tuntuu kuitenkin olevan se, kun hakuaika päättyy ja tulleita hakemuksia aletaan käydä läpi. Suurin osa yrityksistä kun unohtaa ne hakijat, jotka eivät tulleet valituksi haastattelukierrokselle.  Punaista valoa näyttävä viesti ei suinkaan ole hakijoille negatiivinen asia. Yleensä työnhakijat arvostavat sitä, jos heille tulee nopeasti tietoa hakuajan päätettyä siitä, miten on käynyt. Enemmän heitä ärsyttää se, jos yrityksestä ei kuulu mitään. Tämä on myös tapa kiittää työnhakijoita siitä, että he ovat nähneet vaivaa hakemuksen tekemisessä ja myös ehkä kertoa jotain yrityksessä tapahtuvista ajankohtaisista asioista tai muista yrityksessä avoinna olevista työpaikoista.

Hyvä rekryviestintä lähtee henkilöstösuunnitelman tekemisestä ja sen seuraamisesta. On hyvä myös muistaa uudistaa henkilöstösuunnitelmaa aina silloin tällöin ja mukauttaa sitä erityyppisten työtehtävien hakuun. Hyvin hoidettu rekryviestintä niin kampanja- kuin henkilötasolla nostaa yrityksen profiilia ja säilyy pitkään sekä median että ihmisten mielissä.

This entry was posted in Ei kategoriaa and tagged , , , , , , , , . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s