Kesätyöntekijät rakentamassa positiivista yritysmielikuvaa

Kohta ne ovat taas täällä: kesätyöntekijät. Joillekin yrityksille se on jopa kirosana, kolme kuukautta ylimääräistä huolta nahjustelevista nuorista. Välttämätön paha, jotta vakiotyöntekijät saavat lomailla. Jos jotkut ovat aliarvostettuja työntekijöitä, niin kesätyöntekijät ja se näkyy heidän kohtelussaan. Nykyisillä kesätyöläisillä eli Y-sukupolvella on kuitenkin edeltäjistään poiketen valttikortti taskussaan ja heidän kaltoin kohtelulla saattaa olla kauaskantoisempia seurauksia yritysmielikuvaan kuin yritykset itse osaavat aavistaakaan.

Yritysten pitäisi nähdä erityisesti nykyiset kesätyöntekijät tärkeänä valuuttana itselleen kahdesta syystä. Ensinnäkin yritykset voivat kasvattaa kesätyöntekijöistä tulevia vakiotyöntekijöitä ja samalla vaikuttaa nuorisotyöttömyyden vähenemiseen. Toiseksi, yrityksen kesätyöntekijät toimivat airuina maailmalle. On vanhanaikaista ajatella, että yrityksen imago/brändi liittyisi pelkästään yrityksen tarjoamien tuotteiden ja palveluiden sekä markkinoinnin avulla luomaan mielikuvaan. Siihen liittyy myös vahvasti, millainen yritys on työpaikkana ja mitä siitä puhutaan Internetissä (vrt. Great Place to Work, Suomen parhaat työpaikat).

Y-sukupolvi on syntynyt Internetin valtakaudelle. Heille sosiaalisen median käyttäminen ja verkossa oleminen on erottamaton osa elämää. Y-sukupolvelle kaikki on julkista, eivätkä he pelkää ilmaista mielipiteitään verkossa. Moni yritys voisi tässä kohtaa kitistä lojaliteettivelvoitteesta, mutta kuinka moni nuori siitä oikeasti välittää, varsinkaan jos ovat erityisen pannuuntuneessa mielentilassa? Pitää myös muistaa, että nuoret eivät ole vielä vihkiytyneitä kaikkiin työelämän lakikiemuroihin.

Pahimmillaan tilanne voi johtaa Bijou Brigitten kaltaiseen mediamylläkkään. Huonomuistisille Bijou Brigitte haastoi vuonna 2009 työnantajansa toimintaa arvostelleen Elina Karjalaisen oikeuteen. Karjalainen kirjoitteli kriittisesti työnantajastaan Internetin keskustelupalstoilla ja perusti Facebookin Bijou Brigitte-boikottiin ryhmän. Kanne hylättiin, koska Bijou Brigitte ei pystynyt esittämään, että yritykselle olisi toteutunut konkreettista vahinkoa Facebook-ryhmästä. Muualla Internetissä esitetyt kriittiset kommentit liittyivät todellisiin tapahtumiin, joten niitä ei voitu pitää perättöminä. (PAM-uutiset 22.2.2011)

Myönteistä työantajakuvaa ei levitetä ainakaan näin. Myönteistä työnantajakuvaa lisää yrityksen aktiivisuus ja inhimillisyys, ei se että yksilön kimppuun hyökätään kovimmat piipussa. Kritiikki pitää ottaa kehityksen kannalta, ei sodanjulistuksena. Täysi kommentoimattomuus ei ole myöskään vaihtoehto nykyisessä digiajan yhteiskunnassa.

Y-sukupolven astuessa pysyvästi työelämään on yritysten toimintavoissa luvassa suuria muutoksia. Sitä ennen kannattaa kuitenkin miettiä, miten muutosta voisi aloittaa jo nyt oman yrityksen kohdalla ja miten omilla toimillaan voi levittää positiivista työnantajakuvaa. Ja nimenomaan Y-sukupolven kautta. Bijou Brigitte-tyylisiä tapauksia on varmasti myös luvassa lisää ennen kuin avoimuuden kulttuuri iskostuu vanhempiin sukupolviin. Jos haluaa pikastartin uudenlaiseen yritysmielikuva-ajattelutapaan, niin vanha kunnon KVG selvittää nopeasti, mitä omasta yrityksestä keskustellaan verkossa.


This entry was posted in Ei kategoriaa and tagged , , , , , , , , . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s