Yksityisyyden raja työhaastattelussa on veteen piirretty viiva

Työhaastattelu on jännä tilanne. Kädet hikoavat ja sydän lyö kuin viimeistä päivää. Pöydän takana istuvien haastattelijoiden ilme ei värähdäkään, kun yrität heikosti hymyillen ja puhe takellellen vakuuttaa heidät osaamisestaan. Haastattelijoita haluaisi miellyttää kaikin mahdollisin keinoin, mutta mitä jos kysymykset alkavat mennä turhan henkilökohtaisiksi? Kiemurtelu alkaa. Pitääkö tähän oikeasti vastata, saavatkohan he selville jos valehtelen, mitä MÄ OIKEIN TEEN?

Työhaastattelussa tulee vastaan kysymyksiä laidasta laitaan. Haastateltavien ja haastattelijoiden onneksi suurin osa on kuitenkin vakiokysymyksiä. Niitä sekä mallivastauksia löytyy netistä lukemattomilta sivustoilta. Aina työhaastattelu ei mene kuitenkaan käsikirjoituksen mukaan ja haastateltava saattaa joutua hyvinkin kiusalliseen tilanteeseen, jos haastattelija pyrkii liikaa yksityiselle alueelle. Kaikkiin kysymyksiin ei tarvitse vastata ja valtaosa haastateltavista ei olekaan tietoinen oikeuksistaan.

Tämä ei ole yllättävää, koska Suomi on ainoa maa maailmassa, jolla on työelämän tietosuojalaki, joka siis suojaa työntekijöiden yksityisyyttä työelämässä. Sitä sovelletaan myös työnhakuprosessiin. Työelämän tietosuojalain nojalla työnhakija voi kieltäytyä esimerkiksi vastaamasta seuraaviin yksityisasioihin:
-siviilisääty, perhesuhteet
-raskaus/perhesuunnitelmat
-seksuaalinen suuntautuminen
-ulkonäköön liittyvät kysymykset
-uskonnollinen vakaumus
-sairaudet
-puolue- ja ammattiliittotoiminta
-luottotiedot
-perheen omistus-, liike tai yrityssuhteet

Yllä olevia asioita voi poikkeuksellisesti kysyä tietyissä tilanteissa. Raskaus esimerkiksi voi olla este joidenkin työtehtävien turvalliselle suorittamiselle ja sen takia työnantajan kannalta oleellista tietoa. Työelämän tietosuojalain perusidea on, että haastattelija saa kysellä hakijan pätevyyteen ja työtehtävään liittyviä asioita, mutta nämä tiedot on pyrittävä hankkimaan suoraan hakijalta itseltään.

Sosiaalisen median käytön yleistyminen ja ihmisten netin käyttöajan kasvu on synnyttänyt aivan uudenlaisia murheenkryynejä työnhakijalle ja houkutuksia työnantajalle. Käytännössä mahdollinen työnantaja ei saa esimerkiksi googlettaa hakijaa ilman hänen lupaansa. Tätä on kuitenkin hyvin vaikea valvoa ja todistaa.

Miten sitten reagoida asiattomiin tai epämiellyttäviin kysymyksiin? Rempseämpi tyyppi saattaa sanoa suoraan, että ei kuulu sinulle, mutta ehdoton ei saattaa kuulostaa liian jyrkältä ja vaikuttaa negatiivisesti haastatteluun. On myös mahdollista, että haastattelija ei kokemattomuudessaan tajua edes kysyneensä mitään asiatonta. Suoranaista valehtelua kannattaa välttää, koska hyvin suurella todennäköisyydellä siitä jää kiinni jossain vaiheessa.

Miettimisen arvoista on myös se että, jos täytyy valehdella, onko työpaikka silloin oikeasti sinua varten tai tulisitko edes viihtymään siinä? Jos haastattelu on avoin ja sekä työnhakijalla, että haastattelijalla on mukava olo tilanteessa, niin yleensä silloin hakijakin vastaa mieluummin rehellisesti.  Jos vastaamista kuitenkin haluaa välttää, voi kysymyksen yrittää kiertää tai ohjata asian muille urille, joka on vähemmän vahingollista kuin suoranainen valehtelu.

Onneksi suurin osa työhaastatteluista ei kuitenkaan ole tämän tasoisia:

This entry was posted in Ei kategoriaa and tagged , , , , , , . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s