Pätkis eli pätkätyö ei maistu kaikille

Pätkätyöttömyys on lähes poikkeuksetta negatiivisin keskustelun aihe. Myös eduskunta oli tällä kannalla. Työsopimuslakiin tehtiin muutos toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttöön. Toistuvia määräaikaisia työsopimuksia ei ole mahdollista tehdä, jos käytettyjen määräaikaisuuksien kesto tai lukumäärä osoittaa työnantajan työvoimatarpeen olevan pysyvä.

Muutos oli järkeenkäypä, koska koko työsopimuslain ydinidea on, että työsuhteiden pitäisi olla vakinaisia, ellei perusteltua syytä määräaikaisuudelle ole. Menneet ovat kuitenkin ajat, jolloin koko työelämä vietettiin yhden työnantajan leivissä vakituisessa työsuhteessa. Määräaikaisuus syntyi ja yleistyi pikkuhiljaa tyydyttämään ”satunnaista avuntarvetta” ja ”tasoittamaan suhdanne- ja ruuhkahuippuja”. Uusimpina työmarkkinoille ovat ilmestyneet vuokratyöfirmat.

Työsopimukset ovat siis pirstaloitumassa yhä enemmän ja vakituinen työsuhde on nykyisin jo ylellisyyttä. Itse tiedän hetki sitten valmistuneena, että tämän hetkisen määräaikaisuuden jälkeen saan tehdä sijaisuuksia ja hanttihommia ainakin vielä seuraavat viisi vuotta ennen kuin vakipestin irtoamisesta on toivoa. Tämä on yksinkertaisesti totuus ja muuta on turha odottaa.

”Pätkiksen” tekijöistä suurin osa onkin alla 30-vuotiaita. Alle 20-vuotiaista kaksi kolmesta ja 20-29-vuotiaista 31 prosenttia on itse halunnut määräaikaisen työn. Tämä selittyy sillä, että tämänikäisillä määräaikaiset työsuhteet ovat yleensä opiskelun ohella suoritettavia osa-aikatöitä ja kesätöitä. Opiskelun jälkeen alkaa vakituisen työpaikan etsintä. 30-vuoden jälkeen oma halukkuus määräaikaisuuteen putoaa dramaattisesti. Ongelmaksi asia tuntuu siis muuttuvan, kun määräaikaisuudesta tulee elämänvakio, ei elämänvaihe ja saattaa haitata esim. perheen perustamista. Lähellä eläkeikää prosenttiluku omasta halusta määräaikaisuuteen jälleen kasvaa.

Lähde: Työvoimatutkimus 2008, Tilastokeskus.

Huolestuttavaa, on että yritykset uusista lakisäädöksistä huolimatta tuntuvat suorastaan suosivan määräaikaisuuksia. Määräaikaisia on n. 15 % kaikista palkansaajista (Huom! Taloustutkimuksen teettämässä tutkimuksessa ei kerrottu onko tässä luvussa myös vuokratyöläiset). Ottaen huomioon, että Suomessa on yksi Euroopan heikoimmista irtisanomissuojista, pitäisi pätkätöiden tekijöitä olla kaiken järjen mukaan vähän, mutta sen sijaan Suomi komeilee kolmantena EU-tilaistoissa määräaikaisten työntekijöiden määrässä heti Espanjan ja Portugalin jälkeen.

Pahin tilanne määräaikaissuhteissa on sosiaali- ja terveysalalla, jossa määräaikaisuus on pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Uusin trendi työmarkkinoilla on käyttää vuokratyöläisiä yhä enemmän korvaamaan määräaikaisissa työsuhteissa olevia. Tämä suuntaus tulee todennäköisesti myös jatkumaan työvoimalain muutoksen takia.

Nykysukupolvi joutuu siis tulevaisuudessakin kamppailemaan määräaikaisuuden ja vuokratyöläisyyden kanssa. Huvittavaa on, että samalla meiltä vaaditaan entistä suurempaa panosta töissä, laajempaa osaamista ja jaksamaan työelämässä kauemmin kuin aikaisemmat sukupolvet. Tulos näkyy uutisissa. Viime kuussa Kela julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan vuonna 2009 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi yhteensä 2 612 alle 30-vuotiasta nuorta tai nuorta aikuista, joka on runsas viidennes kaikista työkyvyttömyyseläkkeen saanneista vuonna 2009.  Yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeeseen alle 30-vuotiailla oli masennus.

Suomen tulevaisuus työmarkkinoiden suhteen ei näytä kovin valoisalta. Korkeakoulutetut työskentelevät vuokrafirmoissa hanttihommia tehden, nuoriso siirtyy vanhempiaan useammin suoraan työkyvyttömyyseläkkeelle ja töitä tehdään siihen saakka, kunnes aletaan kaivaa omaa kuoppaa. Porkkanaa kaivattaisiin, jotta nykysukupolvi jaksaisi työelämässä terveenä ja tyytyväisinä eläkeikään asti. Parempi työ, parempi mieli. Vai miten se nyt menikään.

Lähde:

–          Talouselämä 13.12.2005, Anu Karttunen: Pätkätyö on tahdon asia

–          Aviisi 7/2010, Seppo Honkanen: Pätkätyö ei maita

–          Kela, Raitasalo R & Maaniemi K.: Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat  sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004–2009

–          Tilastokeskus, Hyvinvointikatsaus 1/2009. Kaisa-Mari Okkonen: Pätkätyö on nuoruusilmiö

This entry was posted in Ei kategoriaa and tagged , , , , , . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s