SoMe työnhaussa hakusessa

Jobi Jopo-kilpailu päättyi kaksi viikkoa sitten ja Jopo on tällä hetkellä matkalla kohti uuttaa omistajaansa. Vielä kerran onnittelut anni_88:lle! Kilpailun ohelle kysyimme osallistuneilta sosiaalisen median käyttämisestä työnhaun välineenä. Paljon on puhuttu Suomessa yritysten heräämisestä SoMe-aikakauteen tai sen puutteesta. Kotimaista tutkimustietoa käyttäjien näkövinkkelistä on kuitenkin vielä löytynyt melko puutteellisesti.

Vastaajia kilpailuun tuli kokonaisuudessa 170 kappaletta, joista 64 % prosenttia oli naisia ja vastaavasti 36 % miehiä. Tämä tukee viimeaikaista uutisointia siitä, että naiset ovat johtavia sosiaalisen median käyttäjiä.

Vastaajien ikäjakauma oli seuraavanlainen:
Alle 18 –vuotiaat    3 %
18-24 –vuotiaat    44,7 %
24-30 –vuotiaat    28,8%
30-35 –vuotiaat    10 %
yli 35 –vuotiaat    13,5 %

Kysyttäessä ”0letko käyttänyt sosiaalista mediaa hakiessa työpaikkaa?”, peräti 84,7 % vastasi ei. Näyttäisi siis siltä, että ei vain yrityksillä, vaan myös käyttäjillä on SoMe-rekrytointi vielä hakusessa tai he eivät ole siihen tutustuneet. Suurimpana syynä on todennäköisesti se, että moni käyttäjistä käyttää SoMea edelleen henkilökohtaisista syistä.

Kysymykseen kyllä-vastanneiden kesken suosituin SoMe-työnhakuun käytetty väline oli 83,9 %:lla Facebook. LinkedIn tuli vasta toisena 19,4 %:lla. Tämä selittenyy sillä, että suurin osa käyttäjistä on jo valmiiksi Facebookissa, joten kynnys työnhaun aloittamiseen Facebookissa on matalampi. Nuoret saattavat pitää LinkedIniä myös liian ammattimaisena ja vanhempien ihmisten paikkana, kuten oli aluksi myös Twitterin kanssa. Ehkä rekrytoijien olisikin hyvä tarkastella Facebookia uudessa valossa näiden tutkimustulosten myötä ja SoMe-rekrysuunnittelmiaan.

Toiseen kysymykseen ”Voiko mielestäsi esiintymisesi sosiaalisessa mediassa vaikuttaa työnsaantiisi?” 68,85 % vastasi kyllä ja 31,15 % ei. Kyllä-vastanneiden vastauksissa korostui se, että internetissä esiintyminen on julkista esiintymistä ja sen takia oman sisällön siellä pitäisi olla katseiden kestävää. Hyvänä puolena pidettiin sitä, että sosiaalisessa mediassa pystyy tuomaan esiin osaamistaan monipuolisemmin kuin perinteisessä työhakemuksessa. Vastaajat olivat myös tietoisia siitä, että työnantaja saattaisi tarkastaa heidän profiilinsa ja osa antoi tälle myös hyväksyntänsä.

Tutkimuksen vastauksissa voi havaita pientä ristiriitaa. 84,7 % vastanneista ei ollut käyttänyt SoMea työnhakuun, mutta silti 68,85 % on sitä mieltä, että oma esiintyminen sosiaalisessa mediassa saattaa vaikuttaa työnsaantiin. Suurin osa siis tiedustaa SoMen riskit ja hyödyt, mutta ei käytä sitä 100 % hyödyksi. Suurin osa tyytyy oman statuksen päivittämiseen Facebookissa ja julkkisten seuraamiseen Twitterissä. SoMe-työnhaku ei siis ole todellekaan vielä lyönyt itseään läpi Suomessa. Syynä voi olla, että suomalaiset vierastavat ideaa työnhausta SoMessa tai sitä ei pidetä vielä varteenotettavana työnhakumuotona. Kyse voi myös yksinkertaisesti olla suomalaisten itsepäisyydestä pitää kiinni yksityisyydestään.

SoMe-rekrytointi on kuitenkin tulossa Suomeen kovalla vauhdilla, oletteko valmiina:
#Duuni:a Twitteristä, verkostoja Facebookista –seminaari
Sosiaalinen media rekrytoinnisssa -seminaari

Hyviä vinkkejä työnhakuun sosiaalisessa mediassa Shana Borwegenin blogista:
Using Social Media to Get the Job You Want

 

Jobi Jopo-kilpailu päättyi kaksi viikkoa sitten ja Jopo on tällä hetkellä matkalla kohti uuttaa omistajaansa. Vielä kerran onnittelut anni_88:lle! Kilpailun ohelle kysyimme osallistuneilta sosiaalisen median käyttämisestä työnhaun välineenä. Paljon on puhuttu Suomessa yritysten heräämisestä SoMe-aikakauteen tai sen puutteesta. Kotimaista tutkimustietoa käyttäjien näkövinkkelistä on kuitenkin vielä löytynyt melko puutteellisesti.

 

Vastaajia kilpailuun tuli kokonaisuudessa 170 kappaletta, joista 64 % prosenttia oli naisia ja vastaavasti 36 % miehiä. Tämä tukee viimeaikaista uutisointia siitä, että naiset ovat johtavia sosiaalisen median käyttäjiä.

 

Vastaajien ikäjakauma oli seuraavanlainen:

Alle 18 –vuotiaat                        3 %

18-24 –vuotiaat                           44,7 %

24-30 –vuotiaat                           28,8%

30-35 –vuotiaat                           10 %

yli 35 –vuotiaat                            13,5 %

 

Kysyttäessä ”0letko käyttänyt sosiaalista mediaa hakiessa työpaikkaa?”, peräti 84,7 % vastasi ei. Näyttäisi siis siltä, että ei vain yrityksillä, vaan myös käyttäjillä on SoMe-rekrytointi vielä hakusessa tai he eivät ole siihen tutustuneet. Suurimpana syynä on todennäköisesti se, että moni käyttäjistä käyttää SoMea edelleen henkilökohtaisista syistä.

 

Kysymykseen kyllä-vastanneiden kesken suosituin SoMe-työnhakuun käytetty väline oli 83,9 %:lla Facebook. LinkedIn tuli vasta toisena 19,4 %:lla. Tämä selittenyy sillä, että suurin osa käyttäjistä on jo valmiiksi Facebookissa, joten kynnys työnhaun aloittamiseen Facebookissa on matalampi. Nuoret saattavat pitää LinkedIniä myös liian ammattimaisena ja vanhempien ihmisten paikkana, kuten oli aluksi myös Twitterin kanssa. Ehkä rekrytoijien olisikin hyvä tarkastella Facebookia uudessa valossa näiden tutkimustulosten myötä ja SoMe-rekrysuunnittelmiaan.

 

Toiseen kysymykseen ”Voiko mielestäsi esiintymisesi sosiaalisessa mediassa vaikuttaa työnsaantiisi?” 68,85 % vastasi kyllä ja 31,15 % ei. Kyllä-vastanneiden vastauksissa korostui se, että internetissä esiintyminen on julkista esiintymistä ja sen takia oman sisällön siellä pitäisi olla katseiden kestävää. Hyvänä puolena pidettiin sitä, että sosiaalisessa mediassa pystyy tuomaan esiin osaamistaan monipuolisemmin kuin perinteisessä työhakemuksessa. Vastaajat olivat myös tietoisia siitä, että työnantaja saattaisi tarkastaa heidän profiilinsa ja osa antoi tälle myös hyväksyntänsä.

 

Tutkimuksen vastauksissa voi havaita pientä ristiriitaa. 84,7 % vastanneista ei ollut käyttänyt SoMea työnhakuun, mutta silti 68,85 % on sitä mieltä, että oma esiintyminen sosiaalisessa mediassa saattaa vaikuttaa työnsaantiin. Suurin osa siis tiedustaa SoMen riskit ja hyödyt, mutta ei käytä sitä 100 % hyödyksi. Suurin osa tyytyy oman statuksen päivittämiseen Facebookissa ja julkkisten seuraamiseen Twitterissä. SoMe-työnhaku ei siis ole todellekaan vielä lyönyt itseään läpi Suomessa. Syynä voi olla, että suomalaiset vierastavat ideaa työnhausta SoMessa tai sitä ei pidetä vielä varteenotettavana työnhakumuotona. Kyse voi myös yksinkertaisesti olla suomalaisten itsepäisyydestä pitää kiinni yksityisyydestään.

 

SoMe-rekrytointi on kuitenkin tulossa Suomeen kovalla vauhdilla, oletteko valmiina:

#Duuni:a Twitteristä, verkostoja Facebookista –seminaari

Sosiaalinen media rekrytoinnisssa -seminaari

 

Hyviä vinkkejä työnhakuun sosiaalisessa mediassa Shana Borwegenin blogista:

Using Social Media to Get the Job You Want

 

This entry was posted in Ei kategoriaa and tagged , , , , , , , , , . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s