Olen iloinen ja reipas, entä sitten?

Hyvän työhakemuksen kirjoittaminen tuntuu olevan vaikeampaa kuin rakettitiede. Asiaa ei yhtään helpota, kun lähetettyjen hakemusten pino alkaa kasvaa työpöydän reunojen yli, haastattelupyyntöjä ei satelekaan odotettuun tapaan ja puolet yrityksistä ei ole aktivoitunut edes ”kiitos, mutta ei kiitos” –verran.

Törmäsin eräänä päivä Lauri Kutinlahden blogipostaukseen Työnhakijan 8 sissitekniikkaa, jossa oli hyviä neuvoja liittyen oma-aloitteiseen työnhakuun. Sitä enemmänkin silmääni sattui Pasi Peltolan tekstin perään lisäämä kommentti. Tässä kommentista pieni lainaus:

”Olen palkkatyöurani aikana pitänyt useita työpaikkahaastatteluita ja 90 %:lla hakijoista sukupuoleen, ikään tai koulutukseen katsomatta työpaikkahakemuksessa lukee seuraavat asiat: “Olen iloinen ja reipas…” “Tulen hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa” “Olen tiimityöskentelijä, mutta pystyn tekemään töitä myös itsenäisesti”

— Kun on lukenut kymmenen hakemusta, jotka kaikki alkavat tismalleen samoilla sanoilla niin mitäpä luulette tapahtuvan 11:sta ja sitä seuraaville hakemuksille jotka alkavat samoilla sanoilla?”

Kommenttia lukiessa häpeän puna alkoi kohota poskillani. Omassa työhakemuksessani lukee valehtelematta näin sanasta sanaan. En ole tainnut olla kovin omaperäinen. Tekosyykseni ei riitä myöskään se, että työhakemuksen nro. 15 jälkeen mielikuvitus alkaa loppua.

Työnhakua voisi pitää melkein kuin maraton-juoksuna. Hellittää ei voi edes silloin kuin reidet alkavat mennä maitohapoille. Loputtomalta tuntuvan ajan jälkeen maali alkaa kuin ihmeenkaupalla häämöttää ja kaiken hien ja tuskan jälkeen olo on sanoinkuvaamaton. Itsensä motivointi ei ole helppoa, mutta jopa ne pienet voitot ovat voittoja. Mitä sitten, että pääsin työhaastatteluun, mutta minua ei valittu? Ainakin työhaastattelusta saatua kokemusta voi tulevaisuudessa käyttää hyväksi sen oikean työpaikan kohdalla.

Avaimet hyvään työhakemukseen

Työhakemusta voisi oikeastaan pitää elävänä orgasmina. Perusranka ja ajantasaiset tiedot ovat minkä tyyppisen ja tahansa hakemuksen lähtökohta. Työpaikkailmoituksia selatessaan kannattaa myös käyttää seulaa: valita vähemmän ja panostaa enemmän. Moni tekee sen virheen, että hamstraa liikaa työpaikkailmoituksia, eikä lopuksi jaksa panostaa oikein yhteenkään.

Kun työpaikkailmoitus ja yrityksen web-sivut, jos sellaiset löytyy, ovat tarkkaan syynätty, alkaa varsinainen työhakemuksen muokkaus. Työhakemusta tehdessä kannattaa käyttää omia vahvuuksiaan hyödyksi, eikä pelätä persoonallisuutta. Hajustetut paperit nyt voi unohtaa, mutta ei ole pois suljettua koristaa työhakemuksen muuten niin tiukkaa ja mustavalkoista ulkonäköä erottuakseen paperimassasta. Kaikki meistä eivät ole graafisia suunnittelijoita, mutta esimerkiksi työkaverini oli koristanut työhakemustaan yksittäisellä väripalkilla.

Itse tekstissä, niin vaikeaa se onkin, kannattaa välttää latteuksia. Kuten esimerkiksi: ”Olen 24-vuotias nuori nainen Etelä-Suomesta”. Lisäksi kaikki väittämät pitäisi muistaa aina perustella, jotta ne eivät jää tyhjäksi sananhelinäksi. Samalla lisää omaa kiinnostavuutta.

Hakemus on parhaimmillaan, kun se on lyhyt. Nosta vain haetun työpaikan kannalta tärkeimmät työkokemukset hakemuksen varsinaiseen tekstiosioon. Muun työnantaja löytää itse CV:stä. Kirjoitusvirheet on myös hyvä tarkistaa juuri ennen lähettämistä ja että yrityksen tiedot ovat oikein hakemuksen ylälaidassa. Mikään ei toimi paremmin kiinnostuksen tappajana kuin se, että hakemuksen ylälaidasta löytyy väärän yrityksen tiedot.

En siis ole vain iloinen ja reipas. Voin olla iloinen ja reipas, koska olen siitä saanut kiitosta asiakkailta edellisessä työpaikassa. Ero on huima. Ja ehkä se puhelinkin alkaa lopulta soida.

This entry was posted in Ei kategoriaa and tagged , , , , . Bookmark the permalink.

8 vastausta artikkeliin: Olen iloinen ja reipas, entä sitten?

  1. Kiitos viittauksesta Ann-Cristine!

    Suomen lainsäädännön mukaan työnantajan on tehtävä rekrytointipäätös vain niiden tietojen perusteella, jotka työntekijä antaa itsestään. Toisin sanoen työnantaja ei saisi käyttää puskaradiota tai googlea lisätietojen hankkimiseen.

    Minä lisäisin omaan työhakemukseeni ”minua saa googlettaa” -lisäyksen tai kertoisin, että täältä ja täältä verkkosivuilta saatte lisätietoa minusta.
    http://www.eioototta.fi/2010/10/minua-saa-googlata.html

  2. Katleena sanoo:

    Kiitos Laurille viittauksesta!🙂

    Olen muuten kirjoittanut TAT-ryhmän uutiskirjeeseen jutun työpaikkahakemuksista:
    http://www.infor.fi/Konsultointi/Tiedottajapoerssi/Viisi-uutta-vinkkiae-tyoepaikkahakemukseen

    Siellä on se googlausvinkki ja pari muutakin.

  3. Henkka sanoo:

    ”Työhakemusta voisi oikeastaan pitää elävänä orgasmina.”

    Ni.

    • Katleena sanoo:

      Kappas vain – se oli kyllä hauskin kirjoitusvirhe pitkään aikaan.😀

      Ann-Christine, ethän korjaa sitä pois? Se pitäisi pikemminkin jakaa vielä uudelleen Twitterissä.

      • mapoyri sanoo:

        Täysin samaa mieltä. Kirjoitusvirheet ovat kirjoituksen suola, etenkin tällaiset loistolaukauksent😀

  4. Ann-Christine sanoo:

    xD Taas niin tyypillistä, blondi päässyt vauhtiin! Jakoon vain

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s