Webinaari on verkossa toteutettava seminaari, johon osallistuminen ei vaadi fyysistä läsnäoloa. Webinaaria pystyy seuraamaan verkon välityksellä mistä tahansa ja sen pystyy katsomaan kätevästi myös jälkikäteen. Webinaarin hyviä puolia ovat sen kustannustehokkuus, tavoitettavuus sekä vuorovaikutteisuus.

Webinaarin järjestämiseen tarvittavat välineet

Yksinkertaisen webinaarin järjestämiseen tarvitaan ainoastaan kannettava tietokone, verkkokokousympäristö sekä web-kamera. Kuitenkin laadukkaan webinaarin järjestämiseen kannattaa varata seuraavaksi mainitut laitteet.

Ensimmäiseksi tarvitaan verkkokokousympäristö, jossa webinaari tullaan pitämään. Yksi suosituimmista webinaarin järjestämiseen käytettävistä ohjelmista on Adobe Connect. Se on maksullinen ohjelma, jonka avulla pystytään jakamaan samanaikaisesti reaaliaikaista videokuvaa sekä PowerPoint-esityksiä. Ohjelman välityksellä pystyy myös käymään keskustelua sekä videoiden että chatin avulla, minkä vuoksi Adobe Connectin vuorovaikutteisuus on loistava. Toinen webinaariin soveltuva ohjelma on Bambuser, joka on ilmainen ja helppokäyttöinen ohjelma, mutta jonka avulla voi käydä keskustelua ainoastaan chatissa.

Seuraavaksi kannattaa pohtia, kuinka monta puhujaa tulee esiintymään samanaikaisesti. Puhujien määrä sekä kuinka paljon puhujat tulevat lavalla liikkumaan määräävät mikrofonien sijainnin ja lukumäärän. Mikrofoni asetetaan yleensä kahden puhujan väliin siten, että se kaappaa molempien äänet. Äänen kuulumisen varmistamiseksi puhujille merkataan roudarinteipillä lattiaan alue, jonka yli he eivät saa liikkua.

Mikrofoneja löytyy laulumikrofonista langattomaan nappimikrofoniin. Nappimikrofoni on ihan toimiva vaihtoehto, mutta hankaluudeksi muodostuu se, että mikrofonista saattaa kuulua kahinaa väärin asetettuna. Perinteisen laulumikrofonin ongelmana taas on se, ettei yleensä siihen osata puhua oikein: mikrofoni on joko liian kaukana tai liian lähellä puhujan suuta. Järjestäjälle vähiten työtä tuottava vaihtoehto on suuntamikrofoni, joka kerää ääniä vain tietystä suunnasta. Näin vältytään ympärillä olevan hälinän kuulumisesta ja saadaan mikrofoni keräämään vain puhujien suunnasta tulevat äänet.

Käytettäessä ”oikeita” mikrofoneja tarvitaan luonnollisesti myös mikseri. Mikserissä tulisi olla ainakin kaksi XLR-liitintä, joihin mikit kytketään. Mikserillä pystytään säätämään äänentasoja. Mikäli käytetään ulkoista äänikorttia, jossa on XLR-liittimet jo valmiina, voidaan mikseri jättää kokonaan välistä. Yksi hyvä äänikortti tähän tarkoitukseen on M-Audio Fast Track Pro.

Seuraavaksi tarvitaan tietokone, joka kykenee vastaanottamaan linjatasoista signaalia. Jos tietokoneessa sitä ei ole, tarvitaan lisäksi ulkoinen äänikortti. Mikäli ulkoista äänikorttia tai linjatasoista signaalia ymmärtävää tietokonetta ei ole, kannattaa unohtaa tämä kattaus. Mikäli kuitenkin joku uskaltautuu tätä kokeilemaan, linjatasoinen signaali mikrofonin liitintä pitkin tietokoneeseen vietynä murouttaa äänen. Muroutumisella tarkoitetaan ääntä, joka rikkoo vaikka kuinka laskisi sisääntuotavan äänen tasoa. Tietokoneen ja mikserin välillä käytimme 2xRCA-3,5mm stereo -kaapelia.

Edellä mainittujen lisäksi tarvitaan suhteellisen laadukas videokamera. Olemme itse käyttäneet Sonyn HD-kameroita. Kuva viedään tietokoneelle Firewire-johdolla ja kun kamera kytkekään tällä johdolla tietokoneeseen, se näkyy tietokoneella kuin ulkoisena webkamerana. Mikin ja kameran saa käyttöön, kun klikkaa hiiren oikealla painikkeella videokuvan päällä ja valitsemalla Settings ja oikean mikin ja kameran pudotusvalikosta.

Parhaan mahdollisen äänenlaadun saa Adobe Connectissa klikkaamalla Meeting, Preferences ja valitsemalla Room Bandwidth-kohdasta LAN. Kannattaa myös tarkistaa, että Audio-kohdassa ei ole valittuna Echo Suppressionia.

Lopuksi vielä varmistetaan, että valaistus on kohdillaan. Jos tarvitaan lisävaloa, tavallinen jalkalamppu käy tähän tarkoitukseen aivan hyvin. Täytyy kuitenkin huomata, ettei valolla osoiteta suoraan kohdetta, jottei se ylivalotu.

Tämä merkki tarkoittaa, ettei tietokone pysty vastaanottamaan linjatasoista signaalia.

Tämä tietokone pystyy vastaanottamaan linjatasoista signaalia.

Tällä merkillä varustetut tietokoneet pystyvät myös vastaanottamaan linjatasoista signaalia.

Mikrofonin ja kameran saa näkymään klikkaamalla hiiren oikealla painikkeella Settings...

... ja valitsemalla oikean kameran ja mikrofonin pudotusvalikosta.

Adobe Connectissa äänenlaatu maksimoidaan klikkaamalla Meeting, Preferences...

ja Room Bandwidth-kohdasta valitsemalla LAN.

Tällä kalustuksella pystytään järjestämään toimiva ja laadukas webinaari.

Edit  22.02.2012

CASE: Metso
Metso on tehnyt verkkosivuilleen täysin oman osionsa kesätyörekryjä varten. Siellä kerrotaan kattavasti Metson tarjoamista kesätyö-, harjoittelu- ja opinnäytetyömahdollisuuksista. Sivulta löytyy entisten kesätyöntekijöiden kokemuksia ja lisäksi he listaavat selkeästi valttipointtinsa, joista tärkein on mahdollisuus uran luomisesta Metsossa.

Metson rekrykokemus ei rajoitu vain heidän verkkosivuunsa, vaan jatkuu Facebookissa Summer jobs and trainees at Metso-sivulla, jossa kesätyönhakijat voivat kysyä suoraan mieltään askarruttavia kysymyksiä. Näin nuoret pääsevät jo etukäteen verkostoitumaan tulevien työkaverien kanssa, joka luo yhteisöllisyyden tunnetta ja edistää avointa työnantajakuvaa.

Kampanjassa on käytetty siis perinteisiä rekrytointikeinoja, mutta siihen yhdistetty onnistuneesti sosiaalinen media hyväksikäyttäen sen yhteisöllisiä piirteitä.

CASE: EnergyVaasa
EnergyVaasan kesärekrykampanja on oikeastaan ainoa kesärekrykampanja, joka on tosissaan pistänyt silmään tänä vuonna. Vaasan seudun energiakeskittymän yritykset hakevat energialähettilästä, joka kertoisi kokemuksistaan sosiaalisessa mediassa. Palkkana on huimat 30 000 euroa plus muita hulppeita työetuja.

Kampanja ulottuu myös Facebookiin ja LinkedIniin. LinkedInistä löytyy EnergyVaasan yleinen kanava, mutta enemmän pöhinää ja nuoria kiinnostavaa infoa löytyyFacebookista. Energialähettiläshakuun ja yhteistyökumppaneihin liittyviä postauksia sekä työnhakijoiden kommentteja.

Suurella osalla yrityksistä Energialähettiläs tyyliseen tempaukseen ei tietysti ole mahdollisuutta, mutta EnergyVaasa osoittaa hyvin yritysyhteistyön mahdollisuudet ja viraalileviämisen voiman. Kampanja on saanut paljon näkyvyyttä lehdissä ja sosiaalisessa mediassa.

Vaikuttaisi siltä, että suurin osa yrityksistä luottaa vielä kesärekryssään tuttuun ja turvalliseen. Työpaikkailmoitus löytyy mol.fi-sivulta ja omilta verkkosivuilta avoimet työpaikat-kohdasta. Kesärekrytointi on hoidettu samalla kaavalla kuin yrityksen muu rekrytointi.

Ongelmana tässä on se, että tämä ei herätä nuorten mielenkiintoa tai huomiota. Tarjontaa on paljon. Vaateketjut, pikaruokaravintolat, ruokakaupat ja muut suositut kesätyöpaikat täyttävät työpaikat ennätysvauhtia, kun taas monet teollisuuden alan yritykset kamppailevat saadakseen kesätyöpaikat täytettyä.
Erityisesti näiden hankaluuksia kokevien yrityksen pitäisi miettiä uusiksi kesätyörekrystrategiaansa ja nopeasti. Nuoret ovat tulleet entistä valikoivimmiksi kesätyöpaikan suhteen. Heille ei enää riitä vain se, että saavat kesätyöpaikan. He haluavat tietää, mitä yritykset voivat tarjota heille. Myös sillä on merkitystä, millainen yrityksen imago ja työnantajakuva on ja millaiset työedut kesätyöpaikassa on.

Jos yritykset haluavat maustaa kesätyönhakuaan, voi se olla niinkin yksinkertaista kuin verkkosivuille selkeästi oman alueensa tekeminen kesätyönhaulle ja siihen panostaminen. Esimerkiksi Luvata on tehnyt näin. Hakemuksen lisäksi sivulta löytyy tarkat kuvaukset eri kesätyötehtävistä, entisten kesätyöntekijöiden kokemuksia ja usein kysyttäjä kysymyksiä.

Yritysten kannattaisi myös hyödyntää sosiaalista mediaa rekrytoinnissaan. Sieltä nuoret tavoittaa helposti ja myös heidän on helpompi lähestyä työnantajaa.  Esimerkiksi Hartwall on keskittänyt kesätyörekrynsä kokonaan Facebookiin.

Yllättävää on ollut huomata, että yritykset eivät ole hyödyntäneet videon mahdollisuuksia rekrytoinnissaan. Särkänniemeen pystyi tänä vuonna hakemaan videohakemuksella, mutta muuten videorintamalla on ollut hiljaista. Videon katsomiseen on monesti matalampi kynnys kuin puolen sivun työpaikkailmoituksen lukemiseen.

Vinkkejä kesätyörekryyn:

• Visualisoi: Hyvältä näyttävä rekrytointikampanja erottuu joukosta, nuoret pitävät kuvista, videoista, grafiikasta jne.
• Panosta: Kesärekryllä oma osio verkkosivuilla, Facebook-sivu, videot…
• Työsuhde-edut: Välillä porkkana tehoaa
• Perustele: Miksi yritykseen kannattaa oikeasti hakea töihin, ei kuivaa sananhelinää
• Vuorovaikutteisuus: Nuorilla on kysymyksiä, joihin he haluavat vastauksia jo hakuaikana. Anna heille mahdollisuus esittää niitä heille helpolla tavalla (esim. Facebookin kautta)

Vastaa kyselyyn 2.3.2012 mennessä ja osallistu arvontaan. Mielipiteensä kertoneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan 10 kappaletta 20 euron lahjakortteja (S-ryhmän yleinen lahjakortti). Arvonta suoritetaan 5.3.2012, jonka jälkeen olemme yhteydessä voittajiin.

Kyselyn löydät täältä.

Haussa.fi

Haussa.fi on työnantajille ja erityisesti nuorille työnhakijoille suunnattu verkkopalvelu, jonka tarkoituksena työpaikkojen ja työntekijöiden kohtaamisen edistäminen. Palvelussa työnhakijat voivat etsiä erityyppisiä työsuhteita ja tuoda osaamistaan esille perinteisen cv:n ja tekstimuotoisen hakemuksen lisäksi linkittämällä profiiliinsa myös mediaelementtejä sekä keräämällä persoonaan liittyviä suosituksia.

Verkkosivuston lisäksi voit seurata Haussa.fi-palvelua Twitterissä ja Facebookissa.

Haussa.fi-palvelu on Tampereen TE-toimiston ja Pirkanmaan ELY-keskuksen hankkeiden Työvoima Liikkeelle Pirkanmaalla (ESR) sekä Nuorten neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittäminen sosiaalisessa mediassa (ESR) yhteinen pilottiprojekti.

Kesäduuni 2012 -webinaarissa puhumassa hankkeen projektipäällikkö Maria Rajakallio. Hän kertoo työnhausta sosiaalisessa mediassa sekä lisää Haussa.fi-palvelusta.

www.haussa.fi

Kesäduunari-info

Kesäduunari on ammattiliittojen Akavan, SAK:n ja STTK:n yhteinen infopalvelu, joka palvelee kaikkia kesätyöntekijöitä toukokuun alusta elokuun puoleenväliin saakka. Maksuttomaan neuvontapuhelimeen voi ottaa yhteyttä, jos jokin kesätöihin liittyvä asia mietityttää tai jos töissä on ilmennyt ongelmia.

Kesäduuni 2012-webinaarissa Kesäduunari-infoa edustaa SAK:in järjestösihteeri Anita Spring. Hän tulee kertomaan, mitkä ovat yleisimpiä ongelmatilanteita kesätöissä ja miten niissä tulisi menetellä.

www.kesaduunari.fi

HK Ruokatalo

HK Ruokatalo on kaikille kaupoista tuttu lihan, lihavalmisteiden ja valmisruokien valmistaja. HK Ruokatalo valikoimiin kuuluu mm. kuluttajapakattua lihaa, makkaroita, leikkeleitä ja valmiita ruoka-annoksia. HK Ruokatalo Oy:n tuotemerkit Suomessa ovat HK ja Kariniemen.

HK Ruokatalo työllistää lisäksi joka kesä lukuisia nuoria. HK Ruokatalo tarjoaa monipuolisia työtehtäviä elintarviketeollisuudessa. Kesätöihin HKlle voivat hakea kaikki 18-vuotta täyttäneet.

HK Ruokatalo Euran rekrytoinnista vastaava Tarja Selin tulee kertomaan nuorille työnhakijoille vinkkejä työnhakuun ja työhaastattelutilanteita varten.

www.hkscan.fi

SataEdu

SataEdu eli Satakunnan koulutuskuntayhtymä järjestää ammatillista koulutusta Satakunnan alueella seitsemällä eri paikkakunnalla. Opiskelijoita on noin 3000 ja henkilökuntaa 400. SataEdu tarjoaa monipuolista koulutusta aina kone- ja metallialasta kauneudenhoitoon. Tarkempaa infoa SataEdun koulutusohjelmista löytyy heidän web-sivuiltaan.

Webinaarissa mukana on SataEdun Kankaanpään ja Kokemäen opiskelijoita. He ovat mukana lähetyksessä web-kameran välityksellä ja vastailevat päivänpolttaviin kysymyksiin!

www.sataedu.fi

WCR Finland

WCR Finland on Satakunnan ammattikorkeakoulun Yrityskiihdyttämöstä alkunsa saanut henkilöstövälitysyhtiö. Yrityksen päämissio on saada nuoria unelmaduuniinsa hyväksikäyttäen rekrytointikentän uusia tuulia. Yrityksille WCR Finland tarjoaa motivoituneita ja osaavia tekijöitä.

WCR Finlandin luova konsultti Joonas Villanen, tulee kertomaan webinaariin videohakemuksen eduista.

www.wcrfinland.com

Kesätyöt Satakunnassa -sivujen toimintaperiaate on yksinkertainen. Työnantajat voivat vapaasti jättää sivuille työpaikkailmoituksia, ja työnhakijat voivat seurata ilmoituksia ja kertoa itsestään työnhakijana. Sivut helpottavat työnhakijoita työpaikkojen löytämisessä ja antavat näkyvyyttä yrityksille ja niiden tarjoamille työmahdollisuuksille.

Avoimet kesätyöpaikat kiinnostavat nuoria: Kesätyöt Satakunnassa -sivut ovat keränneet parissa viikossa yli 800 tykkääjää. Suuren kiinnostuksen vuoksi JobiJobi! on aloittanut yhteistyön Satakunnan TE-toimistojen kanssa. Työkkärin Tytti tuo mol.fi-sivuston kesätyöpaikat myös Kesätyöt Satakunnassa -sivuille. Työkkärin Tytti: facebook.com/tyokkarintytti. Facebook-sivuja pyritään päivittämään tiheään ja avoimia kesätyöpaikkoja etsitään aktiivisesti, jotta mahdollisimman moni nuori työllistyisi ensi kesänä.

Joko sinulla on tiedossa kesätyöpaikka? Käy vastaamassa Kesätyöt Satakunnassa -sivuilla olevaan kyselyyn!

facebook.com/kesatyotsatakunnassa

Oikeanlainen verkkonäkyvyys parantaa mahdollisuuksia tulevaan unelmaduuniin. Oman osaamisen markkinointiin kannattaakin satsata. Verkko on täynnä erinomaisia mahdollisuuksia rakentaa esimerkiksi erottuvia työhakemuksia. Paperisessa CV:ssä on vaikea näyttää toteen, mitä osaamista itsellä on. Verkossa se taas hyvinkin helppo konkreettistaa vaikkapa kuvin videoin ja tekstein.

Kaikkien tuntema videopalvelu YouTubeen tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden tehdä vaikkapa videomuotoisen työhakemuksen. Esitysten jakamiseen tarkoitettu palvelu SlideShare:iin voi rakennella PowerPoint-muotoisen hakemuksen, Blogit taas ovat oiva tapa tuoda esiin esimerkiksi kirjoitus- ja valokuvastaitojaan muun osaamisen lisäksi. About.me-palvelu on oikeastaan verkko-CV, johon voi tuoda kootusti verkosta kaiken sen, jonka haluat työnantajan itsestäsi tietävän. Näin vain yksi linkki työnantajalle riittää.

Kannattaa myös muistaa, että Facebookissa nykymuotoisenaan on helppo laittaa opiskelu- ja työhistoria kaikille avoimiksi, jolloin esimerkiksi työnantaja voi bongata sieltä osaajan suoraa. Lisäksi Huomion arvoista on, että ammatilliseen verkostoitumiseen ja verkko-cv:n tekemiseen tarkoitettu LinkedIn näkyy hakutuloksissa melko korkealla, joten moni toivoo työnantajansa löytävän itsensä juuri tätä kautta.

Tarkista minkälainen on verkkomaineesi

Tiesitkö että sillä minkälaisia jälkiä jätät itsestäsi verkkoon, on merkitystä työnsaannin kannalta? Vaikka Suomen lain mukaan työntekijöiden googlettaminen on kiellettyä, työnantajat tarkistavat yhä useammin työnhakijan jättämät verkkojalanjäljet. Siksi ei ole yhdentekevää, minkälaista materiaalia hakijasta hakujen perusteella löytyy.

Kannattaa tarkistaa esimerkiksi, minkälaista kuva ja videomateriaalia itsestä löytyy. Mikäli kuuluu Facebookiin, yksityisasetukset on hyvä käydä läpi säännöllisin väliajoin. Statuspäivitykset näkyvät esimerkiksi oletusarvoisesti aivan kaikille, mikäli näkyvyyttä ei ole rajannut. Kuvien jakamisessa kannattaa myös yhteisössä olla tarkka, sillä kuvat voivat levitä myös kaveriesi kautta tahoille, joille et ole ajatellut henkilökohtaisia kuviasi näyttää.

Nykypäivän ihmisen on erittäin vaikea elää elämäänsä jättämättä verkkoon itsestään jälkiä. 2010-luvulla alkaakin olla jo epäilyttävää, mikäli työnhakijasta ei löydy verkosta mitään materiaalia. Kärjistäen voikin todeta, että jos työnhakijasta ei löydy verkosta mitään tai tietoa verkossa hyvin vähän, työnhakija saattaa vaikuttaa työnantajasta epäilyttävältä: Onko kyseinen henkilö oikeasti edes olemassa?

Ammatillinen verkostoituminen kannattaa

Luodut verkostot ovat olleet aina hyvin tärkeitä työnhaun kannalta. Ammatillinen verkostoituminen kannattaakin aloittaa heti opintojen alussa. Esimerkiksi opiskelukaverit saattavat nousta arvoon arvaamattomaan tulevassa työnhaussa myöhemmin valmistumisen jälkeen.

Eri yhteisöpalveluissa verkostoituminen on paitsi ammatillisesti järkevää myös helppoa. Kontaktit pysyvät näin muistissa ja järjestyksessä.

Harva on tullut ajatelleeksi, että esimerkiksi Facebookissa luodut kontaktit voisivat johtaa uuteen työpaikkaan. Facebookista löytyy esimerkiksi jo lähes kaikkien yritysten Facebook-sivu. Mikäli yritys kiinnostava potentiaalisena työnantajana, sivusta kannattaa tykätä ja näin verkostoitua kiinnostavan työnantajan kanssa. Sivulla aktiivisesti toimiminen (keskusteluihin osallistuminen/hyödyllisten linkkien jakaminen) voi herättää työnantajan kiinnostuksen. Facebook-sivujen kautta saa yleensä tietoa myös avoimista työpaikoista.

Verkkoyhteisö LinkedInissä on keskusteluryhmiä, jotka ovat tarkoitettu eri ammattiryhmille tai alasta kiinnostuneille. Näissä ryhmissä on esimerkiksi runsaasti yritysten rekrytoinnista vastaavia bongailemassa tulevia talentteja. Aktiivisuus ryhmissä palkitaan yleensä suosituksina. Tunnettuus ammatillisissa verkostoissa ei ole koskaan huono asia.

Kesäduuni 2012 on valtakunnallinen webinaari, jota koulut voivat seurata verkon välityksellä ympäri Suomea. Kesäduuni 2012 pidetään ti 7.2.2012 klo 13-14.30 Adobe Connect-verkkokokousohjelman välityksellä.

Ilmoittautuminen tapahtumaan käy täältä. Ilmoittautumisen jälkeen saat sähköpostitse vahvistuksen ilmoittautumisestasi, ohjeet Adobe Connectin käyttöön ja linkin verkkokokoushuoneeseen.

Kesäduuni 2012-webinaarin Facebook-tapahtuma.

Webinaarin sisältökuvaus:

JobiJobi!

JobiJobi!-palvelu esittelee nuorille kesätyöntekijän muistilistan. Läpi käydään myös kesätyöntekijän tärkeimmät oikeudet.

Haussa.fi

Haussa.fi-palvelun projektipäällikkö Maria Rajakallio tulee kertomaan, miten sosiaalista media voi käyttää hyödyksi kesätyönhaussa. Hän esittelee myös Haussa.fi-palvelua ja välittää TE-toimiston terveiset.

Kesäduunari-info

Kesätyö ei ole aina ruusuilla tanssimista ja välillä ilmenee ongelmatilanteita. Kesäduunari-info valottaa yleisempiä ongelmatilanteita ja miten niissä pitää toimia.
Akavan, SAK:n ja STTK:n yhteinen kesäduunari-info palvelee kaikkia kesätyöntekijöitä joka vuosi toukokuun alusta elokuun puoleenväliin saakka. Kyseessä on maksuton neuvontapuhelin.

HK

HK Ruokatalo Euran edustaja kertoo nuorille, mihin työnantaja kiinnittää huomiota työhakemuksissa ja –hakijoissa sekä millaisia kokemuksia heillä on kesätyöntekijöistä.

Yhteyshenkilö:
Satakunnan ammattikorkeakoulu (TKI)
eTrainer Ann-Christine Wahl
ann-christine.wahl@samk.fi
044-7106317

Avoimuuden, läpinäkyvyyden ja vuorovaikutteisuuden toteuttaminen työnantajakuvassa ei ole mahdollista enää ilman verkkoa, ilman sosiaalista mediaa, sillä työnantajana on sosiaalisessa mediassa, halusi sitä tai ei.

Työnantajakuvan kehittäminen on suunnitelmallista toimintaa. Suunnitelma pitäisi ulottaa koskemaan myös sosiaalista mediaa. Millaisia asioita tulisi ottaa huomioon työnantajakuvan kehittämisessä vuonna 2012? Listasin muutaman tärkeän, sosiaalista mediaa koskevan seikan:

Organisaatiokulttuurin läpinäkyvyys

Organisaatiokulttuurin läpinäkyvyys on menestyksen perusta. Hyvä työnantajamaine leviää turuilla ja toreilla, siksi työnantajan tulee rohkaista työntekijöitään käyttämään sosiaalista mediaa kieltojen ja rajoitusten sijaan.

Tiedonjanoinen, potentiaalinen työntekijä googlettaa työnantajansa eikä tyydy virallisilla web-sivuilla tarjottuun informaatioon. Toisin sanoen työnantajalle on edullista näkyä työntekijöidensä erilaisissa sosiaalisen median profiileissa, sillä suurin osa hakijoista ottaa selvää, keitä ko. organisaatiossa on töissä.

Positiiviset työnantajaan liittyvät statuspäivitykset ovat organisaatiolle parasta PR:ää. Tutkimustenkin mukaan positiivisista statuspäivityksistä tykätään eniten, ja näin ollen viesti leviää laajalle. Mobiililaitteella otetut videosripit YouTubessa esimerkiksi työpaikan liikuntapäivästä ovat juuri sitä epävirallista tietoa, mitä hakija organisaatiosta etsii.

Näy työnantajana SoMessa

Vuoden 2012 tavoitteeksi kannattaa ottaa, että näkyy työnantajana sosiaalisessa mediassa. Työntekijöiden ylläpitämät blogit ovat esimerkiksi fiksu tapa aloittaa. Yritysblogi edistää hyvän työnantajakuvan lisäksi näkyvyyttä hakukoneissa, jotka arvottavat blogeja erinomaisesti.

Yritysprofiilit LinkedInissä tai Facebookissa ovat myös tulevia työntekijöitä varten, eivätkä ainoastaan asiakkaita varten, joten turhat höpinät siitä, että Facebookista ei ole hyötyä btob-yritykselle voi haudata täysin. Facebook-haut ovat ohittamassa Google-haut. Varmaa myös on, että yhä useampi organisaatiota koskeva haku tehdään YouTubessa.

Kasvoton organisaatio ei kiinnosta

Organisaatio tarvitsee kasvot. Verkossa uskottavuus ja luotettavuus saavutetaan organisaatiossa toimivien ihmisten kautta. Organisaatio ei ole kiinnostava itsessään vaan siinä toimivat ihmiset ovat. Siksi työnantajakuvan uudistamiseen tarvitaan organisaatiossa työskenteleviä ihmisiä, jotka ovat valmiita antamaan organisaatiolle oman nimensä ja kasvonsa, toimimaan sosiaalisessa mediassa työnantajansa edustajina.

HR tarvitsee SoMe osaamista

Organisaation rekrytoinnista vastaavan henkilöstön on perehdyttävä sosiaaliseen mediaan, niin että tavoitteellinen verkostoituminen potentiaalisten työntekijöiden kanssa voi alkaa. HR:n on myös hyvä alkaa tutustua erilaisiin alaa tai ammattia sivuaviin ryhmiin, jossa voi verkostoitua tulevien osaajien kanssa ja vahvistaa työnantajabrändiä.

Verkostojen rakentaminen on syytä aloittaa myös siksi, että rekrytointiviestinnästä tulee yhä kohdennetumpaa. Ei voi kohdentaa, jos ei ole foorumia, johon kohdentaa. Rekrytointiviestinnälle on siis luotava väylä, jossa viesti kulkee ja tavoittaa.

Lainsäädännöllisesti ihmisen ulkonäkö, ikä, sukupuoli tai kansallisuus eivät saa vaikuttaa rekrytointipäätökseen. Ulkonäöllä voi kuitenkin olla suuri merkitys itsestäsi antamaan mielikuvaan. Haluaisitko esimerkiksi, että ihminen jolla on likaiset kynnenaluset, laittaisi sinulle ruokaa?

Pukeudu alan mukaisesti

Työhaastatteluasun valintaan vaikuttaa muun muassa alan ja työpaikan pukeutumiskulttuuri. Esimerkiksi pankkiala on edelleen hyvin konservatiivinen ja työhaastatteluun ei kannata edes unelmoida menevänsä farkuissa. Tässä tapauksessa siis työhaastatteluun sopiva valinta miehillä on puku ja naisille jakkupuku. Ostoskeskukseen myyjäksi hakevalle puku saattaa olla kuitenkin hieman liikaa. Verkkarit ja lenkkarit kannattaa joka tapauksessa jättää kotiin oli kyseessä minkä alan työhaastattelu tahansa.

Source: mudvillegazette.com

Jos et ole varma asuvalinnasta, mieluummin kannattaa ylipukeutua kuin alipukeutua. Pukeutumisella osoitat kunnioitusta haastattelijaa kohtaan ja näytät myös olevasi tosissasi työpaikan suhteen. Jos mahdollista voit käydä jo etukäteen työpaikalla katsomassa, miten muut työntekijät ovat pukeutuneet tai etsiä netistä vinkkejä alan yleisestä pukeutumiskoodista.

 
Tärkeää on myös, että tunnet olosi mukavaksi ja itsevarmaksi asussa. Jos tunnet olosi epämukavaksi, se saattaa näkyä haastattelutilanteessa tahattomana liikehdintänä ja asun nykimisenä. Asun ei pitäisi olla myöskään liian huomiota herättävä, jotta se ei vie huomiota sinusta.

Malttia hajusteiden kanssa

Naisilla korujen koko ja määrää kannattaa miettiä. Äänekkäät ja liian silmäänpistävät korut saattavat viedä huomion itse asiasta eli haastattelusta. Meikkiä kannattaa myös olla hillitysti. Miesten kannattaa huolehtia parran siisteydestä. Tuoksuja kannattaa laittaa säästeliäästi, tarkoituksena ei ole tyrmätä haastattelijaa.

 
Tatuoinnit ja lävistykset herättävät aina paljon keskustelua. Tässä kannattaa käyttää harkintaa, jos kyseessä on konservatiivinen ala, voi tatuointien peittäminen ja osan lävistyskoruista jättäminen kotiin olla hyvä idea. On myös joitakin ammatteja (esim. sairaanhoito), jossa työntekijät eivät saa töissä käyttää koruja lainkaan. Muuten siistit ja yksinkertaiset lävistyskorut ja vaatteet, jotka eivät ylikorosta tatuointeja ovat riittävät.

Persoonallisuutta yksityiskohdin

Ennen itse haastattelutilannetta kannattaa tarkastaa oma yleisilme peilistä; onko paita napitettu oikein, kengät siistit sekä hame ja meikki kohdallaan. Kännykkä kannattaa laittaa äänettömälle jo ennen haastattelua ja purkka heittää roskikseen.

 
Täydellinen haastatteluasu antaa itsevarmuutta, mutta ei varasta koko showta. Siisti ja muodollinen pukeutuminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ei voisi olla persoonallinen. Persoonallisuuttaan voi tuoda esille hyvin harkituilla yksityiskohdilla. Mauton ja hauton työntekijä ei myöskään jää mieleen. Kannattaa olla siis rohkea, mutta harkitusti.