Ammattiliiton jäsenyys toimii kuin vakuutus

Suurin osa suomalaisista palkansaajista on liittynyt johonkin ammattiliittoon ja työttömyyskassaan. Ammattiliittojen neuvottelemien työehtosopimusten piiriin kuuluukin jopa 95 prosenttia kaikista suomalaista palkansaajista, mikä on enemmän kuin melkein missään muualla maailmassa.

Ammattiliitto on työntekijöiden oma järjestö, joka pyrkii puolustamaan ja parantamaan työntekijöiden työehtoja. Ammattiliittojen tärkein tehtävä onkin neuvotella alakohtaiset työ- ja virkaehtosopimukset yhdessä työnantajaliittojen kanssa. Työttömyyskassaan kuulumisesta on puolestaan etua silloin, kun työttömyys iskee. Ammattiliittojen työttömyyskassat tarjoavat jäsenilleen ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan, toisin sanoen paremman toimeentulon kuin KELAn työttömyysraha yksinään. Kelan maksaman peruspäivärahan määrä on lapsettomille suurimmillaan vain 553 euroa/kk, kun taas työttömyyskassasta saa keskimäärin kaksinkertaisen määrän, 1071 euroa/kk.

Ammattiliittoon liittymistä voi verrata vakuutuksen ottamiseen: ammattiliitto turvaa työntekijän oikeuksia tarjoten neuvontaa ja apua epäselvissä tilanteissa. Ammattiliiton luottamusmies huolehtii siitä, että työntekijää kohdellaan oikeudenmukaisesti työpaikalla. Mikäli esimerkiksi työnantajan kanssa tulee epäselvyyksiä palkka- tai muissa asioissa, työntekijä voi ottaa yhteyttä liittonsa luottamusmieheen, joka antaa neuvoja ja toimii ristiriitatilanteissa apuna.

Ammattiliittoon kuulumisesta on myös monta etua nuorelle ja opiskelijalle. Nuori voi jo opiskeluaikanaan liittyä ammattiliiton opiskelijajäseneksi, jolloin hänen ei tarvitse maksaa jäsenmaksua, mutta jolloin hän pystyy kuitenkin hyödyntämään ammattiliiton palveluita. Opiskelijan on kuitenkin suositeltavaa liittyä samalla myös liiton työttömyyskassaan, koska silloin opiskelijan tekemät työt alkavat kerryttää ansiosidonnaista päivärahaa työttömyyden varalle. Ansiosidonnaisesta työttömyyspäivärahasta pääsee nauttimaan silloin, kun opiskelija valmistuu ja liiton työssäoloehto täyttyy. Työssäoloehto vaatii, että henkilö on ollut viimeisen 28 kuukauden aikana vähintään 34 kalenteriviikkoa palkkatyössä, jossa työaika on kunakin kalenteriviikkona ollut vähintään 18 tuntia.

Suomessa ammattiliitot ovat järjestäytyneet pääasiassa kolmeen keskusjärjestöön, jotka ovat Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK sekä Korkeakoulutettujen työmarkkinajärjestö Akava. SAK edustaa perinteisesti työntekijöitä teollisuudessa, rakennus- ja kuljetusalalla, mutta nykyisin suuri osa jäsenistä on palvelualoilla ja julkisella sektorilla. STTK edustaa puolestaan laajalti toimihenkilöitä, virkamiehiä ja terveydenhoitoalan henkilökuntaa ja Akava edustaa muun muassa opettajia, lääkäreitä, ekonomeja, lakimiehiä ja insinöörejä.

Ammattiliittoja on olemassa lukuisia. Tärkeintä onkin miettiä, mikä ammattiliitto vastaa eniten sinun alaasi ja mikä liitto ajaisi asioitasi kaikkein parhaiten. Itsellesi sopivan ammattiliiton löydät osoitteista: www.liitot.fi, www.sttk.fi/ammattiliitot sekä www.akavalaisetammatit.fi.

Lisätietoa:

www.tyoelamaan.fi

www.tyottomyyskassa.com

www.kesaduunari.fi

About these ads
This entry was posted in Ei kategoriaa and tagged , , , , , , . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s